Hae
Katri Gruner

Millä summalla kuukaudessa eläisit unelmiesi elämää?

Meillä oli tänään mieheni ja ystäväni kanssa mielenkiintoinen keskustelu: Pohdimme, että millä summalla kuukaudessa voisimme elää toivomanlaistamme elämää? Eli mikä rahamäärä kuukaudessa pitäisi jäädä verojen ja pakollisten kulujen jälkeen käteen, jotta voisi harrastaa elämäntyyliä, joka ei olisi pelkästään ”välttävää”, vaan oikeasti sellaista yltäkylläistä?

Meitä on tietysti moneen junaan ja ihmisillä on HYVIN erilainen näkemys siitä, millainen elämäntyyli on omille tarpeille riittävää. Paljon riippuu myös siitä mihin on tottunut; Jos on vähävaraisesta perheestä, niin silloin yleensä ei osaakaan haaveilla hyvin yltäkylläisestä elämästä. Jos taas on aina tottunut hyvään, saati luksukseen, niin saavutetuista eduista on vaikeaa luopua. Itse olen hyvin tavallisesta perheestä, jossa molemmat vanhemmat tekivät kovasti hommia ja palkka riitti juuri elämiseen. Välillä oli myös tosi tiukkoja aikoja. Emme esimerkiksi koskaan matkustelleet ulkomaille kun olin lapsi, mutta toisaalta koen samalla, että en jäänyt mistään paitsi. En osannut kaivata lomia aurinkorannoille tai edes sitä, että koko perhe olisi kiertänyt huvipuistoja tai nähtävyyksiä täällä kotimaassa.

Luin hieman tähän aiheeseen liittyvän artikkelin kaksplus.fi -verkkosivuilta.  Siihen on haastateltu pitkäaikaisinta ystävääni Karoliinaa, jolla on hyvin minimalistinen elämäntyyli hänen perheensä kanssa. Ihailen suuresti Karon valintoja, joissa kantavina teemoina ovat kulutuksen ja jatkuvan ostamisen vähentäminen ja eettisten arvojen kunnioittaminen. Vaikka mielipiteemme varmaan jollain tasolla poikkeavat toisistaan (itse esimerkiksi kaipaan asumiseen tilaa ja avaruutta talon sisällä ja ulkona), niin en itsekään saa mitään tyydytystä jatkuvasta ostelusta ja tavaran haalimisesta. Toki varmasti kuluttaisin rahaa nykyistä enemmän, mutta pahin shoppailuintoni on laantunut sitten nuoruusvuosien. Silloin käytännössä tuhlasin kaiken, mitä sain.

 

Mihin asioihin sitten käyttäisin rahaa nykyistä enemmän?

  • Matkustelisin kotimaassa ja ulkomailla. Haluaisin kiertää etenkin näin kesällä Suomea ja yöpyä ihanissa pienissä hostelleissa ja käydä erilaisissa tapahtumissa. Talvella olisi mukava mennä Lappiin perheen kanssa, mutta budjettimatkalle en sinne asti halua lähteä.
  • Käyttäisin rahaa sisustamiseen ja remontointiin. Ostaisin meille joitakin kalusteita ja uusisin pintoja. Nykyisessä asunnossamme pitäisi tehdä pari isompaa remonttia, joihin uppoaa n.15-20k. Ompelisin parit verhot ja ostaisin sisälle lisää viherkasveja.
  • Käyttäisin siivoojan palveluita joka viikko. Siivoaminen omalta kantiltani katsottuna on todellista ajan tuhlausta!
  • Uusisin meiltä kaikki peitot, tyynyt, lakanat ja osan pyykeistä. Meillä käy paljon yövieraita, useita kertoja kuukaudessa. Ostaisin hyvälaatuiset peitot ja tyynyt meille ja myös vieraille. Lisäksi ostaisin jotkut pellavaiset lakanat ja laittaisin vanhat kierrätykseen.
  • Käyttäisin rahaa pihan laittamiseen. Puutarhan hoitaminen on YLLÄTTÄVÄN kallista; Esimerkiksi kukat ovat melko tyyriitä. Opettelisin myös kasvattamaan itse vihanneksia sillä ajalla, joka jää siivoamisesta.
  • Ostaisin itselleni ja miehelleni kunnon pyörät. Itselläni on miehen tädin vanha pyörä, joka pysyy hädin tuskin kasassa. Lisäksi satsaisin muihinkin harrastusvälineisiin; Kunnon suksiin koko perheelle (laskettelu ja murtomaahiihto), SUP-lautaan ja ostaisin kotiin spinning-pyörän talveksi.
  • Ostaisin meille mehupuristimen ja tekisin paljon tuoreista vihanneksista ja kasviksista mehuja.
  • Ostaisin joka viikko ruokakassin jollekin sitä tarvitsevalle Apuna RY:n kautta.

Tässä on oikeastaan ne asiat, joihin ylimääräistä rahaa käyttäisin. Mielestäni ”unelmani” eivät ole mitenkään övereitä, enkä oikeastaan haaveile mistään luksuksesta. Mikä on sitten se summa, jonka pakollisten verojen ja menojen jälkeen toivoisin jäävän käteeni?

 

Olen laskeskellut, että n.3000€. Tästä summasta toki sijoittaisin ainakin 500€. Kuuntelin juuri perjantaina Bisnesnaisen eli Sanna Kinasen IG-liven, jossa hän antoi vinkkejä oman talouden hallintaan. Hänen oma tapansa jakaa kulutettava raha oli seuraavanlainen

  • 55% pakolliset menot
  • 10% pitkäaikaissäästö ostoja varten (esim. matkat, yllättävät rahanmenot)
  • 10% sijoittaminen
  • 10% opiskelu ja itsensä kehittäminen
  • 10% huvi ja hauskanpito (esim. ravintolat, tapahtumat, hemmottelu, vaatteet)
  • 5% hyväntekeväisyys

Minusta tämä on sellainen jaoittelu, jonka aion ottaa itsekin tavoitteeksi! Toki vielä toistaiseksi se ei ole mahdollista tulojeni ollessa todella epäsäännölliset, mutta sitä kohti mennään. Hirveästi tämä riippuu asuinkustannuksista ja ylipäätään omasta tulotasosta, koska itselleni kädestä suuhun -elämäntyyli on liiankin tuttua. Itse en osaa ajatella pelkästään niitä ”pieniä menoja”, vaan koko ajan koetan miettiä kuinka saan omia tulovirtojani lisättyä!

Joko luit: VIISI TAPAA, JOLLA VOIT KARTUTTAA MATKA- TAI MUUTA BUDJETTIA!

Minkälainen summa sinulle kaikkien pakollisten menojen jälkeen olisi riittävä ja oletko tällä hetkellä tyytyväinen tulotasoosi? Ehditkö myös nauttimaan tuloistasi toivomallasi tavalla?

Suomenruotsalaisuus Pohjois-Karjalaisen silmin

Kuten ehkä tiedätte, niin mulla kävi aikoinaan sen verran hyvä tuuri, että pääsin naimaan suomenruotsalaisen miehen. Mieheni sukujuuret ovat itseasiassa hänen isänsä puolelta saksasta, joten hän on kuin sekarotuinen, jossa on saksanpaimenkoiraa. 😀 Itse olen tällainen ihan supisuomalainen pystykorva.

Kun tapasin mieheni en tajunnut sukunimen (Gruner) perusteella vielä mitään tästä suomenruotsalaisesta twististä. Ja  sukunimemme onkin itseasiassa alunperin saksalainen. Vaikka olen itse ollut Gruner vasta pari vuotta, niin yllättävän paljon ihmisillä on ollut vaikeuksia kirjoittaa, saati lausua se! Yleensä olen puheessa ”Gryyner”. Saksalaisen suussa sukunimemme kuitenkin sanotaan ehkä enemmänkin ”Grunär” – tai siis ainakin me sanomme sen niin.

Jos asuu Helsingissä, ruotsin kieleen tottuu nopeasti, koska esimerkiksi kadunnimet ovat usein molemmilla kielillä. Jos taas on elänyt Joensuussa tai Tampereella, niin ruotsi kielenä jää helposti aika etäiseksi. Viimeksi kun kävimme Joensuussa HopLopissa, niin myyjä kysyi mieheltäni mitä kieltä hän puhuu? Hän oli kuulemma epäillyt ruotsia, koska oli tunnistavinaan yhden sanan.
En voi tosin itsekään keulia kielitaidollani; nimittäin kirjoitin yo-kokeessa ruotsista B:n ja väitin yhdessäkin esseessä, että ”mysiga kafeer” tarkoittaa musiikkikahvilaa. Muistan, kuinka kauhuissani olin mieheni ystävien tapaamisesta, koska ainoa asia jota mietin oli se, tulenko tajuamaan yhtään mitään kun muut puhuvat koko ajan ruotsia?? Olisihan minun pitänyt tajuta, että he puhuvat kyllä ihan suomeakin. Nykyään he tosin jo tietävät, että ymmärrän hyvin ruotsia, joten he eivät enää vaihda suomeen heti kun tulen paikalle.

Ruotsalaisista sanotaan usein, että he ovat meihin suomalaisiin verrattuna paljon sivistyneempiä ja tyylikkäämpiä. Minulla oli suomenruotsalaisista aika stereotyyppinen käsitys, eli ajattelin heidän kaikkien olevan ylikohteliaita ja pukeutuvan v-aukkoisiin Gantin neuleisiin ja helmikoruihin. No, asiahan ei tietenkään ole näin. Toki useilla suomenruotsalaisilla ainakin täällä Helsingissä on aika samantyyppinen tapa pukeutua ja usein miten he ovat kyllä todella hyväkäytöksisiä.

Se mistä olen ollut yllättänyt on se, että suomenruotsalaisissa piireissa rakastetaan juhlia – kovaa ja pitkään ! Ainakin mieheni ystävät (erityisesti miehet) rakastavat hyviä juhlia ja niissä on aina yllinkyllin ruokaa ja juomaa. Juhlat kestävät helposti aamuun asti ja upeinta on se, että känniördäystä ei näy vaan jengillä on todella hyvä fiilis. Suomenruotsalaisten juhlissa on muutenkin aina super rento meininki! Aika usein perinteiset ”pönötysjuhlat” kuten häät, syntymäpäivät, lakkiaiset ja rippijuhlat tuppaavat olemaan joskus sellaisia, että ensin otetaan kolmen käskyn jälkeen kahvia ja S-pikkuleipä ja sitten puoliväkisin keskustellaan tuntemattomien kanssa. Tällaista ei todellakaan ole hurrien bileissä!

Olen itse tosi kiitollinen siitä, että lapsemme kasvavat kaksikielisessä perheessä ja että olen saanut mieheni kautta tutustua aivan ihaniin ihmisiin. Eihän minusta itsestä saa tietysti tekemälläkään suomenruotsalaista, mutta ainakin wannabe -sellainen voin olla! Hyvää viikonloppua kaikille, lähden tästä – mihis muuallekaan kuin valmistautumaan suomenruotsalaisten juhliin 😀 !

 

Onko mun lukijoissa suomenruotsalaisia ja kuinka hyvin kuvaus osui teihin?