Hae
Katri Gruner

Millainen prosessi oli löytää sopiva koti meille?

Olemme asuneet nyt vuoden tässä nykyisessä kodissamme Sipoossa Sipoonrannassa. Tuntui luontevalta kirjoittaa kodinvaihtoprosessista nyt, kun siihen on nyt saanut etäisyyttä.

Ne jotka seuraavat minua Instagramissa saattavat muistaa, että uuden talon löytäminen ei todellakaan ollut mikään läpihuutojuttu; Kävimme katsomassa ensimmäistä taloa kesäkuussa 2019 ja sen ja tämän talon välissä oli 20 muuta kohdetta. Alue ulottui Kirkkonummelta Sipooseen, eli aika laajalla skaalalla mentiin. Pakko myöntää, että osa taloista oli kyllä jo paperilla meille ihan sopimattomia (eli tyyliin valmiiksi liian pieniä tai huonolla sijainnilla) ja mun mies ei suostunut osaa tulla edes katsomaan kanssani 😀 . Itse olen ikuinen optimisti ja mieheni edustaa sitten sitä realismia. Joka oli kyllä ihan hyväkin juttu!

Välillä olin kyllä ihan lopen uupunut siihen, ettei mikään talo lopulta ollut sopiva. Meillä oli kriteerinä mm. ruotsinkielisen ala-asteen läheisyys ja se asetti jo aikamoisia ehtoja uudelle kodille. Meillä oli vielä backup planina jäädä vanhaan kotiin asumaan, mikäli emme olisi löytäneet sopivaa kotia ennen koulujen alkuja. Vanhassa kodissamme ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta minä en vaan viihtynyt Helsingissä.

kaikki verkot vesille!

Tämä nykyinen kotimme ei ollut julkisesti myynnissä missään, vaan löytyi somen kautta. Kannattaa ehdottomasti asuntoa etsiessä hyödyntää myös FB-ryhmät! Olin laittanut verkkoja vesille eri paikkoihin ja nykyinen naapurimme oli huomannut ilmoitukseni, joten oikeastaan häntä saamme kiittää isosti. Pakko myöntää, että Sipoonranta ei ollut meillä edes mikään ns. toivesijainti, vaikka sille ei mitään erityistä syytä olekaan. Ehkä alue oli meille vaan sen verran tuntematon.

Ennen tätä nykyistä kotia löytyi vain muutama edes hieman potentiaalinen kohde, yksi Kirkkonummella ja kaksi Sipoosta. Kirkkonummen talo oli upea ja iso talo ihanalla tontilla, mutta 70-luvulla rakennetun talon rakenteista oli löytynyt sädesientä. Siihen taisteluun meillä ei ollut kiinnostusta lähteä ja skeptinen oli myös käyttämämme asiantuntija. Yksi potentiaalinen talo Sipoosta oli riittävän iso, hyvällä sijainnilla ja isolla tontilla, mutta todella kallis ja olohuone oli pimeän tuntuinen. Ullakon muuttaminen avaraksi tilaksi ja katon puhkaiseminen olisi vienyt varmaan ylimääräiset 50k. Lisäksi lähes uuden talon materiaalivalinnat olivat aika vanhanaikaiset.

Juuri ennen tämän talon näyttöä kävimme Sipoon Boxissa katsomassa erästä tosi kiinnostavaa taloa, joka oli etenkin ulkoa ihan mieletön. 7000 neliön tontille olisi voinut perustaa vaikka lammasfarmin 😀 ! Tämän kohteen kiinteistövälittäjällä ei valitettavasti tuntunut olevan hirveästi motivaatiota myydä taloa, joten meidänkin innostus siinä sitten lopahti. Lisäksi talolta oli lähemmäs 2km bussipysäkille, joka taas oli meille iso ongelma. Tässä talonostoprojektissa taas huomasi, miten paljon välittäjä voi vaikuttaa asiakkaan motivaatioon tutustua kohteeseen. Minulle tuli tunne, että tämä koti ei voinut olla meitä varten.

jostain kannatti joustaa

Meidän yksi kriteeri uudelle talolle oli se, että tontti olisi iso(hko). Huvittavaa kyllä, tässä meidän nykyisessä talossa oli sitten kaikista pienin tontti kaikista katsomistamme kohteista. Tämä talo oli kuitenkin ensimmäinen kohde, joka oli niin kiva, että sinne pystyi kuvitella muuttavansa heti sisään. Kaikki materiaalivalinnat oli myös meidän makuumme sopivat ja tilaa oli riittävästi. Lisäksi talo oli suht uusi (7v vanha) ja meni budjettiimme. Lisäksi saimme ”kaupan päälle” uima-altaan, josta ei osattu edes unelmoida ennen!

Vaikka tämä talo ei ollut aivan sellainen, kuin mitä olimme alunperin miettineet, niin nyt ajattelen, että teimme 100% oikean päätöksen! Olen aivan rakastunut Sipoonrantaan alueena ja meillä on aivan ihanat naapurit (terveisiä!!!). Lapsellamme on 1,5km matka kouluun ja dagikseen on 2,5km. Kotimme on aivan meren lähellä ja vaikka meri ei minulle ole tuttu elementti, niin sitä on ihana katsoa ja kesällä rannassa kävellessä on tunne, kun olisi ulkomailla. Kaikista parasta mielestäni on kuitenkin se, että talo tuntuu kodilta ja täällä on ihana rauhallinen ja hyvä energia. Kotiin on aina hyvä tulla.

 

Onko teillä uuden kodin etsintä päällä vai jo löytynyt? Oliko prosessi helppo vai aiheuttiko se enemmän harmaita hiuksia?

Vinkit lapsiperheen helpompaan muuttoon osa 2/2

Nyt on aika jakaa teille muuttoon liittyviä ajatuksiani toisen postauksen verran. Edellinen postaukseni aiheesta käsitteli muuttoa edeltävää aikaa ja myös hieman varinaista muuttopäivää. Suunnitelmallisuus on tekijä, joka vaikuttaa varmasti eniten siihen kokeeko muuton raskaana projektina vai ei. Ja tietysti jos on mahdollista, niin urakka kannattaa aloittaa hyvissä ajoin! Me muutimme siis elokuussa, mutta alunperin aloin käymään kaappeja läpi jo keväällä.
Haluan muistuttaa edelleen, että muutimme omakotitalosta omakotitaloon, joten tavaraakin oli sen mukaisesti! Muutto tuskin on ihan samanlainen projekti, jos muutat pienestä yksiöstä ja tavaraa on parin jätesäkin verran. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että me otimme vuokralaatikoita 100 ja tämän lisäksi meillä oli 10 omaa laatikkoa.

Tavaroiden purku on myös iso urakka!

Muuttoon kannattaa suhtautua pitkänä projektina. Kun tavarat on kannettu sisään voisi kuvitella huokaisevansa helpotuksesta, mutta siitä alkaa vasta toinen rypistys! Tavaroiden purkaminen on mielestäni jopa rasittavampaa kuin niiden pakkaaminen. Olin merkinnyt laatikoihin etukäteen maalarinteipillä mihin huoneeseen ne tulivat, joten tämä helpotti purku-urakkaa. Yksi tärkeä asia mitä kannattaa miettiä on se kuinka nopeasti kuvittelee saavansa laatikot purettua jos käyttää vuokralaatikoita. Tämän suhteen on yleensä vähän liiankin optimistinen. Muuttohaukkojen piti tulla hakemaan meiltä laatikot torstaina (muuttopäivä oli maanantai), mutta huomasimme tiistaina, että ettei tulisi riittämään (olimme päivät normaalisti töissä). Onneksi saimme yhdellä puhelinsoitolla siirrettyä laatikoiden hakua, eikä tarvinnut stressata sen suhteen.

Yksi asia mitä itse en muistanut ajatella oli se, että keittiön kaapeissa ei ollut ollenkaan suojamuoveja ja tämän tajusin vasta kun laatikot oli täytetty. Suojamuovi on siis sellainen rullassa oleva leikattava ns.alunen kaappeihin, joka estää kippoja ja kuppeja naarmuttamasta kaapin pohjaa. Sen laittaminen olisi ollut tosi poljon kätevämpää etukäteen 😀 .
Huomasimme myös melko nopeasti, että uudessa kodissamme on meidän tarpeisiin aivan liian vähän vaaterekkejä. Niiden asennus ennen vaatteiden purkamista olisi ollut järkevää. Asensimme yhteensä 8 rekkiä vaatekaappeihin. Vielä puuttuu kokonaan yksi peilikaappi, joka on varattu pelkästään mieheni puvuille ja kauluspaidoille.

listaa ylös puuttuvat asiat

Vaikka itselläkin tuntui purkuvaiheessa, että nyt ei jaksa enää yhtään tätä shittiä, niin kannattaa silti jaksaa purkaa laatikot oikeisiin paikkoihin. Se palkitsee myöhemmin. Jossain vaiheessa nimittäin käy niin, että menettää totaalisesti kiinnostuksensa koko hommaa kohtaan ja silloin on iso kynnys lähteä siirtelemään tavaroita enää oikeille paikoilleen. Itsellänikin on vielä yksi laatikko, jossa on muutama sekalainen tavara ja ei hitto miten iso homma näyttää olevan sen laatikon purkaminen! Kannattaa myös heti silloin alkuhuumassa hommata ne puuttuvat säilytyslokerot ja -laatikot, koska niidenkin haku muuttuu lähes mahdottomaksi parin kuukauden päästä.

Itse jouduin juoksemaan useamman kerran Ikeassa ja rautakaupoissa muuton jälkeisellä viikolla, mutta silloin intoa onneksi vielä riitti. Muuttoon menee muuten myös yllättävän paljon rahaa! Olin laittanut pöydälle muistilapun, johon kirjasin puuttuvia artikkeleita sitä mukaa, kun tavaroiden purku eteni. Tämä lista piti sisällään mm. lamppuja, valaisimien pistokepäitä kattoon, portaisiin liukuesteteippiä, liukuesteitä mattojen alle yms. Eli kaikkea sellaista pientä sälää, jota ei kuitenkaan saa perusmarketista. Mulla tuli myös vuoden Ikeavierailukiintiö täyteen ja nyt ei ihan heti huvita lähteä sinne seikkailemaan.

Sisustus syntyy ajan kanssa

Mies sanoi, että mulla oli hirveä kiire hankkia kotiin tavaroita ja tämä pitää kyllä osittain paikkaansa. Tiesin, että jos jotakin kalustetta ei hommata heti muuton jälkeen, niin se jää hamaan tulevaisuuteen. Mulla oli aivan mieletön sisustusinto heti muuton jälkeen päällä kun pääsi laittamaan uutta kotia. Tämä vaihe kestää parista viikosta kuukauteen. Sen jälkeen ei voisi vähempää kiinnostaa 😀 . Sisustus on kuitenkin asia, joka harvoin syntyy hetkessä niin, että pam – ostetaan koti täyteen tavaraa. Meilläkin on vielä monta juttua, jotka jossain vaiheessa toivoisin saavani, mutta ei mitään kovin akuuttia. Okei, vessoissa ei ole wc-paperitelineitä, mutta ehkäpä jossain vaiheessa nekin tulee hommattua.

Tässä on vielä kaikenlaisia remppaunelmia uuden kodin suhteen, mutta suoraansanottuna nyt on pakko vetää pari kuukautta happea.

PS. Oli aika ihana yllätys löytää pullo kuohuvaa kodinhoitohuoneen kaapista. Jos haluat ilahduttaa seuraavaa asukasta, niin pieni juttu itselle, mutta ihana yllätys!