Hae
Katri Gruner

Millä summalla kuukaudessa eläisit unelmiesi elämää?

Meillä oli tänään mieheni ja ystäväni kanssa mielenkiintoinen keskustelu: Pohdimme, että millä summalla kuukaudessa voisimme elää toivomanlaistamme elämää? Eli mikä rahamäärä kuukaudessa pitäisi jäädä verojen ja pakollisten kulujen jälkeen käteen, jotta voisi harrastaa elämäntyyliä, joka ei olisi pelkästään ”välttävää”, vaan oikeasti sellaista yltäkylläistä?

Meitä on tietysti moneen junaan ja ihmisillä on HYVIN erilainen näkemys siitä, millainen elämäntyyli on omille tarpeille riittävää. Paljon riippuu myös siitä mihin on tottunut; Jos on vähävaraisesta perheestä, niin silloin yleensä ei osaakaan haaveilla hyvin yltäkylläisestä elämästä. Jos taas on aina tottunut hyvään, saati luksukseen, niin saavutetuista eduista on vaikeaa luopua. Itse olen hyvin tavallisesta perheestä, jossa molemmat vanhemmat tekivät kovasti hommia ja palkka riitti juuri elämiseen. Välillä oli myös tosi tiukkoja aikoja. Emme esimerkiksi koskaan matkustelleet ulkomaille kun olin lapsi, mutta toisaalta koen samalla, että en jäänyt mistään paitsi. En osannut kaivata lomia aurinkorannoille tai edes sitä, että koko perhe olisi kiertänyt huvipuistoja tai nähtävyyksiä täällä kotimaassa.

Luin hieman tähän aiheeseen liittyvän artikkelin kaksplus.fi -verkkosivuilta.  Siihen on haastateltu pitkäaikaisinta ystävääni Karoliinaa, jolla on hyvin minimalistinen elämäntyyli hänen perheensä kanssa. Ihailen suuresti Karon valintoja, joissa kantavina teemoina ovat kulutuksen ja jatkuvan ostamisen vähentäminen ja eettisten arvojen kunnioittaminen. Vaikka mielipiteemme varmaan jollain tasolla poikkeavat toisistaan (itse esimerkiksi kaipaan asumiseen tilaa ja avaruutta talon sisällä ja ulkona), niin en itsekään saa mitään tyydytystä jatkuvasta ostelusta ja tavaran haalimisesta. Toki varmasti kuluttaisin rahaa nykyistä enemmän, mutta pahin shoppailuintoni on laantunut sitten nuoruusvuosien. Silloin käytännössä tuhlasin kaiken, mitä sain.

 

Mihin asioihin sitten käyttäisin rahaa nykyistä enemmän?

  • Matkustelisin kotimaassa ja ulkomailla. Haluaisin kiertää etenkin näin kesällä Suomea ja yöpyä ihanissa pienissä hostelleissa ja käydä erilaisissa tapahtumissa. Talvella olisi mukava mennä Lappiin perheen kanssa, mutta budjettimatkalle en sinne asti halua lähteä.
  • Käyttäisin rahaa sisustamiseen ja remontointiin. Ostaisin meille joitakin kalusteita ja uusisin pintoja. Nykyisessä asunnossamme pitäisi tehdä pari isompaa remonttia, joihin uppoaa n.15-20k. Ompelisin parit verhot ja ostaisin sisälle lisää viherkasveja.
  • Käyttäisin siivoojan palveluita joka viikko. Siivoaminen omalta kantiltani katsottuna on todellista ajan tuhlausta!
  • Uusisin meiltä kaikki peitot, tyynyt, lakanat ja osan pyykeistä. Meillä käy paljon yövieraita, useita kertoja kuukaudessa. Ostaisin hyvälaatuiset peitot ja tyynyt meille ja myös vieraille. Lisäksi ostaisin jotkut pellavaiset lakanat ja laittaisin vanhat kierrätykseen.
  • Käyttäisin rahaa pihan laittamiseen. Puutarhan hoitaminen on YLLÄTTÄVÄN kallista; Esimerkiksi kukat ovat melko tyyriitä. Opettelisin myös kasvattamaan itse vihanneksia sillä ajalla, joka jää siivoamisesta.
  • Ostaisin itselleni ja miehelleni kunnon pyörät. Itselläni on miehen tädin vanha pyörä, joka pysyy hädin tuskin kasassa. Lisäksi satsaisin muihinkin harrastusvälineisiin; Kunnon suksiin koko perheelle (laskettelu ja murtomaahiihto), SUP-lautaan ja ostaisin kotiin spinning-pyörän talveksi.
  • Ostaisin meille mehupuristimen ja tekisin paljon tuoreista vihanneksista ja kasviksista mehuja.
  • Ostaisin joka viikko ruokakassin jollekin sitä tarvitsevalle Apuna RY:n kautta.

Tässä on oikeastaan ne asiat, joihin ylimääräistä rahaa käyttäisin. Mielestäni ”unelmani” eivät ole mitenkään övereitä, enkä oikeastaan haaveile mistään luksuksesta. Mikä on sitten se summa, jonka pakollisten verojen ja menojen jälkeen toivoisin jäävän käteeni?

 

Olen laskeskellut, että n.3000€. Tästä summasta toki sijoittaisin ainakin 500€. Kuuntelin juuri perjantaina Bisnesnaisen eli Sanna Kinasen IG-liven, jossa hän antoi vinkkejä oman talouden hallintaan. Hänen oma tapansa jakaa kulutettava raha oli seuraavanlainen

  • 55% pakolliset menot
  • 10% pitkäaikaissäästö ostoja varten (esim. matkat, yllättävät rahanmenot)
  • 10% sijoittaminen
  • 10% opiskelu ja itsensä kehittäminen
  • 10% huvi ja hauskanpito (esim. ravintolat, tapahtumat, hemmottelu, vaatteet)
  • 5% hyväntekeväisyys

Minusta tämä on sellainen jaoittelu, jonka aion ottaa itsekin tavoitteeksi! Toki vielä toistaiseksi se ei ole mahdollista tulojeni ollessa todella epäsäännölliset, mutta sitä kohti mennään. Hirveästi tämä riippuu asuinkustannuksista ja ylipäätään omasta tulotasosta, koska itselleni kädestä suuhun -elämäntyyli on liiankin tuttua. Itse en osaa ajatella pelkästään niitä ”pieniä menoja”, vaan koko ajan koetan miettiä kuinka saan omia tulovirtojani lisättyä!

Joko luit: VIISI TAPAA, JOLLA VOIT KARTUTTAA MATKA- TAI MUUTA BUDJETTIA!

Minkälainen summa sinulle kaikkien pakollisten menojen jälkeen olisi riittävä ja oletko tällä hetkellä tyytyväinen tulotasoosi? Ehditkö myös nauttimaan tuloistasi toivomallasi tavalla?

Näistä asioista tiedän vanhentuneeni!

Käykö sulle koskaan niin, että tulee joku tilanne jossa alat miettiä ”ei jumankauta mä oon vanha!!”? Mulle käy. Nykyään aika useinkin. Laitan niitä tilanteita aina välillä puhelimen muistiin ja nyt ajattelin jakaa niitä teillekin.

1. ”nykyajan” nuoret

Olin eräänä päivänä bussissa, jossa n.20-vuotias nainen ja mies (vai tyttö ja poika 😀 ??) juttelivat keskenään. Keskustelu meni jotenkin näin.

”Siis missä sä olit oikeen lauantaina?”
”No me oltiin siellä Tsögel mut siellä oli niin paljon ruokaa ja viinaa, ettei jaksettu lähtee Stadiin…”
”Siis hei mun piti olla vaan johonkin kahteen baaris, niin oltiinki pilkkuun ja vika bussi oli menny, joten käveltii Hakikseen ja ootettiin siel 30min bussii. Olin kotona joskus kuudelta ja mulla alko kympiltä työt”.

Arvatkaa mitä ajattelin?

  1. Onkohan jommalla kummalla päihdeongelma? Pitäisikö huolestua?
  2. Miten tuo tyttö jaksoi mennä töihin… Ei hemmetti, olisin itse ollut petissä jo kymmenen aikaan, jos olisi ollut aamulla töitä!!!

No, oikeasti… Olen itse ollut parikymppisenä täysin hunsvotti ja menin varmaan about sata kertaa krapulassa töihin. Että näin.  Muistan sellaisiakin tilanteita, kun abivuonna mentiin suoraan baarista kouluun ja nukuttiin jossain missä lie se muutama tunti, ennen kuin piti olla kasilta koulussa.

2. Bakteerikammo

En tiedä mikä muhun on iskenyt, mutta musta on tullut jotenkin hemmetin bakteerikammoinen! Theo toi toissapäivänä linnunsulan sisälle, niin mun teki mieli laittaa kumihanskat käteen, joku hengityssuojain naamalle ja hangata lapseni kädet ultra-desifioivalla saippualla… Kunnes tajusin, että se olisi ehkä vähän liioittelua. Nykyään en koska myöskään julkisten vessojen ovenkahvoihin käsin.

3. Hotellit

Nykyään kun selailen hotelleja, niin laitan aina ratingiksi 4-5 tähteä. Muistan, kun joskus nukuttiin sellaisissa rotanloukuissa että ei tosikaan 😀 . Elukoita juoksenteli siellä sun täällä. Mutta nykyään kermaperse Gruneri ei voi harkitakkaan yöpyvänsä jossain visvaisessa motellissa haha. Jotenkin sitä vaan ajattelee ”oon vanha ja väsynyt ja haluan nauttia kun kerrankin voi”.

4. Weekend

Weekend on festari, joka artistiensa puolesta on aina kuulostanut tosi mielenkiintoiselta, koska tykkään konemusasta. Kun katselee festarin meininkiä Instasta, niin totuus iskee kyllä vasten kasvoja;
Jos on yksi festari jonne oon liian vanha niin se on Weekend Festival! Siellä jos missä tekisi mieli huutaa, että ”Onks täällä kukaan muu yli 30 vee???”  Itse pyöris siellä ihan muina täti-ihmisiä intiaanipäähine päässä naama timantein koristeltuna.  Mua naurattaa jo pelkkä ajatus!

5. 1990 ja sen jälkeen

Mulla on ikuisesti olo, että 1990-luvun alkupuolella syntyneet on kaksikymppisiä. Kun tarkemmin ajattelee, niin 1990 syntynyt on jo hemmetti vie 28 vuotias!!! Ne vaan tuntuu niin nuorilta.  Kuulin, kuinka mun kaverin pikkusisko oottaa vauvaa ja hän on siis 1992 syntynyt. Olin aivan kauhuissani, siis NIIN nuorena?? Paitsi että eihän se ole edes mikään nuori…

Jos mä olisin muuten saanut 18-vuotiaana lapsen (jota luojan kiitos en tehnyt, koska olin täysi lapsi vielä itse), niin hän olisi nyt täysi-ikäinen. Voisimme pukeutua samoihin vaatteisiin ja mennä yhdessä baariin. Samalla niin houkutteleva ja samalla niin karmiva ajatus!

 

Mistä SÄ huomaat tulleesi vanhaksi?