Hae
Katri Gruner

Somepaasto auttaa keskittymään omaan elämään

Viime viikon maanantaina mulla oli kertakaikkisen umpisurkea päivä! Olin allapäin ja tuntui, ettei mistään tule mitään. Sitten tein sen virheen, että menin selaamaan Instaa, jossa kaikilla muilla tuntuu menevän hyvin. Paino sanalla tuntuu, koska mistäs hitsistä minä tiedän miten heillä oikeasti menee? Koen, että saan itse sosiaalisesta mediasta paljon inspiraatiota, mutta siellä voi tuntea itsensä myös tosi pieneksi. Ja vaikka itsensä vertaaminen muihin on tyhmää, niin sitä pakostikkin aina jossain määrin tekee. Instagram on luotu juurikin siksi, että ihminen peilaa siellä omaa elämäänsä toisten elämään.

Siinä hetkessä päätin, että nyt on pakko ottaa etäisyyttä ”muiden täydellisiin elämiin” ja lähentyä oman elämän kanssa. Pieni somepaasto oli paikallaan!

milloin viimeksi olit ilman somea?

Tuntuu hieman oudolta sanoa näin, mutta en tiedä milloin olisin ollut ilman sosiaalista mediaa useamman päivän ennen viime viikonloppua! Näinkö olennainen osa siitä on tullut jokapäiväistä elämääni? Ajatus tuntuu jossain määrin jopa surulliselta. Toki jokainen määrittelee itse milloin jostain asiasta tulee ongelmallista, mutta tottahan se on, että nykyihminen kestää huonosti tylsyyttä ja tyhjiä hetkiä. Yleensä ne täytetään puhelimen selaamisella.

Kyllä se totuus taitaa olla, että Insta ja Face (+muut somekavat) alkaa olemaan jo lähes meidän kaikkien elämässä ihan päivittäin mukana. Kysyin Instastoryssä seuraajiltani kuinka moni pitää somesta säänöllisesti taukoja ja vain 10% 2500 vastaajasta kertoi tekevänsä niin. Tosin sain myös viestejä joissa sanottiin, ettei koe sellaiseen tarvetta, eli oman somen käyttö ei häiritse heitä itseään.

Minusta onkin tärkeää miettiä voiko sosiaalinen media olla yksi syy siihen, että kokee alemmuuden tunnetta tai vertaa omaa elämäänsä jatkuvasti muiden elämään? Kun itse työskentelen sinkkujen kanssa niin huomaan, että some luo paineita myös parisuhteelle. Sieltähän se malli nykyään tulee mikä on toivottua, hyväksyttyä ja ideaali.

Somepaaston parasta antia

Oma somepaastoni sattui sopivasti Itä-Suomen reissun ajaksi, jolloin ympäristö tarjosi muutenkin hyvän hetken rauhoittua. Itseä jotenkin ihan helpotti se ajatus, ettei ”saanut” tarkistaa puhelinta. Se muuten käy TODELLA automaattisesti ja itsekin painoin facen kuvaketta pari kertaa ihan alitajuisesti kun olin esimerkiksi menossa nukkumaan. Me toimitaan kyllä aika lailla autopilotilla…

Somepaaston fiiliksiä pystyy parhaiten kuvaamaan adjektiivilla ”vapauttava”. Tämä korostuu varmasti etenkin niillä, jotka tuottavat someen sisältöä aktiivisesti ja saavat siitä jopa tulonsa. Silloin se offlineen meno ei olekaan ihan niin yksinkertainen juttu. Jokaisella meistä on silti oikeus lepoon ja toivottavasti kenenkään työtilanne ei kaadu siihen, että haluaa olla silloin tällöin tavoittamattomissa. MInulle myös LinkedIn on tärkeä työväline ja myönnän, että siellä vastasin torstaina pariin viestiin, koska en halunnut jättää niitä roikkumaan maanantaihin asti.

mihin vapautuva aika sitten kului?

Itse sain viikonlopun aikana kuunneltua parikin ääikirjaa, joista toinen oli Gary John Bishopin ”Unfu*k yourself”, joka ei ollut yhtään hassumpi self help -opus. Yksi tärkeä kohta kirjassa jäi erityisesti mieleeni, joka sai ajattelemaan myös tätä somepaastoa

Pahasta tavasta eroon hankkiutuminen on hyödytöntä, jos sitä ei korvaa jollakin muulla aidosti hyödyllisellä, joka edustaa tavalla tai toisella elämää jota halua elää.

Vaikka aikaa somettomassa elämässä jää toki enemmän muuhun, niin on hyvä tarkastella sitäkin mihin sen ylijäävän ajan sitten käyttää? Tekeekö silloin jotain oikeasti hyödyllisempää? Jos alkaa esimerkiksi täyttämään niitä tyhjiä hetkiä pelaamalla netticasinoa, niin eipä se ole juurikaan Instan pläräämistä parempi vaihtoehto!
Vaikka itse kuuntelin äänikirjoja niin myönnän, että vietin todella paljon enemmän aikaani etenkin yhdessä sovelluksessa… Nimittäin Tori.fi:ssä! Torihulluuteni nousi aivan uusiin sfääreihin ja etenkin nyt kun muutto on käsillä, niin seuraava paaston kohde on varmaan sitten torin selailu 😀 .

Tämän kokemuksen perusteella voin silti erittäin lämpimästi suositella jokaiselle aina välillä sopivan pituista somepaastoa. Neljässä päivässä pääsee jo aika hyvin eroon siitä tarpeesta olla koko ajan tarkistamassa puhelinta. Itse koin oloni jotenkin todella tyyneksi ja uskon, että rentoutuminenkin oli helpompaa. Näköjään tällaisen tiukan rajan vetäminen toimi ainakin itselläni parhaiten.

MIlloin ja miksi olet itse viimeksi pitänyt somepaastoa?

Yksi kommentti

  1. Ulpukankukka kirjoitti:

    Itse ahdistuin vuoden alussa jatkuvaan someiluun sekä puolison someiluun. Siinä alkoi ahdistamaan ihan kaikki. Somea piti selata aamusta iltaan ja sata kertaa vielä päivän aikana, vaikkei siellä mitää uutta olisi ollutkaan. Se vaikutti negatiivisesti jopa uneen ja nukkumiseen. Sitten tehtiin päätös, että mitäs jos keskityttäisiin tähän hetkeen, toisiimme ja tähän ”oikeaan” elämään ja pistettiin sometilit jäähylle. Ensimmäiset kaksi viikkoa oli vaikeaa olla erossa some maailmasta, mutta sitten se pikku hiljaa unohtui. Ja voin kertoa, että se oli elämäni yksi parhaimmista päätöksistä. Uskon, että tällä tiellä taidan jatkaa jatkossakin eteenpäin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *