Hae
Katri Gruner

No mitä sitten?

Aika lopettaa blogihiljaisuus. Tämä ei ollut mitenkään etukäteen suunniteltu tauko, vaan se vain tapahtui. Tästäkin postauksesta tulee nyt jotain ajatusten virtaa, joten koettakaa saada kiinni!

Korona on hiljentänyt monen bisneksen ja itsekin huomaan, että olen selvästi ollut normaalia stressaantuneempi. Lisäksi päivien mieliala saattaa vaihdella aika isolla skaalalla! Aivan kuin ahdistus ja innostus kävisi jatkuvaa kaksinkamppailua siitä, kumpi saa nousta pintaan. Olen myös kokenut, että välillä lamaannun vain siitä ajatuksesta, että on niin paljon kaikkea mitä nyt yrittäjänä voisi tehdä! Onneksi näitä lamaantunteita päiviä on kuitenkin vain harvakseltaan ja minua auttaa, että teen joka aamu selkeän to do -listan itselleni.

Päätin ottaa ison riskin yritykseni Match by K:n kanssa ja tässä sitä sitten seurataan jännityksellä tuleeko hitti vai huti! Toki asiat etenevät vielä vähän hitaasti ja lopullisen yhteenvedon voin tehdä vasta tämän vuoden lopussa. Mutta sanotaanko nyt näin, että taloudellinen riski ei ole ihan pienimmästä päästä ja olen myös joutunut epämukavuusalueelle päivittäin. Kun omaa bisnesideaa esittelee eri ihmisille, niin ei ole mitenkään automaatio, että se on kaikkien mielestä hyvä tai että sillä on tulevaisuutta.

Mä oon joutunut paljon keskittymään siihen, että erotan tietynlaisen työminän itsestäni, vaikka se ei todellakaan ole helppoa. Tämä auttaa siinä, ettei ota ihan kaikkea niin henkilökohtaisesti. Koetan myös muistuttaa itseäni siitä, etteivät asiat ole niin vakavia ja joskus voi vain todeta ”No mitä sitten? Ei tämä ole niin vakavaa.”. Olen aika ankara itseäni kohtaan ja mun on vaikeaa sietää itseltäni keskeneräisyyttä. Tämän bloginkin takia on ollut vähän stressiä kun mietin, miksi olen niin laiska, vaikken edes ole. Blogi vaan on tällä hetkellä tuloistani niin pieni osa, että siihen panostaminen päivittäisellä tasolla ei ole järkevää.

Mä olen myös joutunut myöntämään itselleni sen, etten ole enää mikään kone, joka tekee miljoona asiaa samaan aikaan ja jatkaa töitä vielä lasten mentyä nukkumaan! Päätin, että nyt on aika opetella myöntämään, että välillä voi myös olla niitä ei niin tehokkaita päiviä. Luulen, että ihmiset helposti ajattelevat, että kaikki muut ovat paljon energisempiä ja tehokkaampia kuin he itse. Niin minäkin ajattelen välillä. Luova ja tehokas ei voi kuitenkaan olla joka ikinen päivä. Välillä tulee niitä päiviä, kun se oma jaksaminen on luokkaa tiskirätti.

Uskon, että tämän pikku breikin jälkeen blogin päivittäminen on taas vähän helpompaa ja minulla onkin muutamia juttuja, joista haluan teille täällä blogissa kertoilla!

Ps. Käykääpä osallistumassa mun IG:ssä sokerointilahjakortin arvontaan! 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *