Hae
Katri Gruner

Verikokeen tulokset tulivat, mutta selvisikö syy väsymykseen?

No niin, tänään sain kovasti odottamani verikokeitten tulokset. Kävin ottamassa Liikkujan paketin Synlabissa ja tuolta linkin takaa näet, mitä kaikkia erilaisia paketteja heillä on tarjolla. Minusta tuo liikkujan paketti oli aika monipuolinen, koska olin kiinnostunut tietää rauta-arvojen lisäksi myös esimerkiksi D-vitamiinin tason. Tämä postaus EI ole muuten yhteistyöpostaus.

Jos et ole vielä lukenut aiempaa postausta tähän aiheeseen liittyen, niin kannattaa lukea se TÄÄLTÄ.

Monen ihmisen rohkaisemana (tai innoittaman, tai ahdistelemana hah) menin sitten viimeinkin ottamaan verikokeen ja eniten minua tietysti kiinosti rauta arvot. Laitan tähän alle nyt pienen osan tuloksista, vaikka mitattuja arvoja oli tosi paljon. Tässä ehkä kuitenkin ne kiinnostavimmat.

  • Ferritiini 106.8 (µg/l)  | viitearvo 10-150
  • D-vitamiini-25-OH 110.0 (nmol/l) | viitearvo yli 75
  • CRP, herkkä 0.12 (mg/l) | viitearvo alle 5
  • Hemoglobiini 140 (g/l) | viitearvo 117-155

Jos viitearvoihin on luottaminen, niin joka ikinen arvoni oli viitearvoissa. Eli yksikään testattu arvo ei ollut poikkeava. Ainoa luku joka oli alarajoilla, oli magnesium. Jännä kun se on tällä hetkellä ainoa lisäravinne, jota syön.

Eli ainkaan tämän verikokeen perusteella mua ei vaivaa mikään, toki ymmärrän, että tässä vain joitakin arvoja. Moni teistä sanoikin, että kilpparit olisi hyvä mitata. Ne on mulla mitattu viimeksi marraskuussa ja olivat täysin normaalit. Mulla ei ole väsymyksen lisäksi mitään muuta kilpparin ongelmiin liittyviä oireita.

Yksi vaihtoehto (joka tällä hetkellä tuntuu ilmeisimmältä) on vain se, että mun kroppa haluaa ottaa rauhallisesti – eli se pakottaa mut pysähtymään. Sain IG:hen monia ajatuksia herättäviä viestejä, joista yhtä siteeraan nyt tähän lähettähän luvalla.

Katoin sun stoorit kun valittelit väsymystä. Kärsin ite koko kevään aivan utopistisesta väsymyksestä, saamattomuuden tunteesta ja oli yksinkertaisesti olo että en ole oma itseni. Kävin tsekkaamassa kaikki osa-alueet, siis ihan gynekologisia hommia myöten ja missään ei oo vikaa. Hyvä kun meet ite nyt tarkistaa et onko kaikki ok, mutta tulin siihen tulokseen ite että omalla kohdalla se johtuu varmasti siitä, että olen vain ”imetty tyhjiin” töistä. Mietin siis vaan kun sä joudut varmasti kans antamaan koko ajan tosi paljon itsestäsi (sun uusi yritys, vaikuttaminen + sulla vielä perhe) että sä voit ihan yksinkeraisesti olla vaan siitäkin tosi poikki. Vaikka kaikesta mitä tekee tykkäänkin paljon, on liika vaan liikaa ja itellä kärsii luovuus, ideat ja aikaansaaminen. Ollaan just lomalla ulkomailla, ja nyt vasta yli viikon jälkeen mulla alkaa olemaan olo että hei haloo, oot lomalla eikä tarvi suorittaa.

Yrittämisen ongelma ainakin mulla on se, että koska rakastan ihan valtavasti tätä mitä teen, niin mun on vaikeaa erottaa työtä ja vapaa-aikaa. Useinhan työn tekeminen ei edes tunnut siltä! Joskus aikoinaan kun olin hätäkeskuksessa töissä muistan, kuinka odotin joka hiton lomaa suunnilleen minuutteja laskien! Nykyään lomaa ei samalla tavalla osaa kaivata, ”kun saa tehdä sitä mitä rakastaa”. En tietenkään poissulje vaihtoehtoa, että mulla vaikka olisikin jotain kropan ongelmaa, mutta olen myös miettinyt, että enkö vain osaa myöntää itselleni, ettei mua vaivaa mikään??

Sanoin eilen yhdelle kaverille, että kai mä vain haen tälle väsymykselle selitystä noista verikokeista, koska vain silloin syy olisi ns oikea ja konkreettinen. Muutama teistä laittoi myös IG:ssä viestiä, että ikä tekee tehtävänsä, eikä elämästä palaudu samalla tavalla. Tämäkin on hieman kivuliasta luettavaa, vaikka totta se tietysti onkin.

Mulla on ollut tässä koko kevään yksi isompi stressinaihe elämässä ja tämä on ollut sysäys sen poistamiseen. Isot muutokset tuntuu tosi ahdistavilta, mutta samalla tosi vapauttavalta. Mulle on ollut vaikeaa työskennellä osittain mun omia arvoja vastaan, joka on myös lisännyt varmasti väsymystä. Olen luonteeltani miellyttäjä, jolloin se terve itsekkyys helposti unohtu kun miettii, että eihän kukaan vain loukkaannu.

Onko siellä muita, jotka eivät löytäneet väsymykselle mitään konkreettista selittävää tekijää verikokeista tai muista tutkimuksista?

7 kommenttia

  1. Adelheid kirjoitti:

    Mulla on ferritiini 2 edelleen puolen vuoden raudan syönnin jälkeen ja oon ultimaattisen väsynyt. Hb on 121 eli lääkäri totes mulle vaan että aneeminen et oo ja koska et näkyvästi vuoda niin jatkat vaan raudan syöntiä. Jep jep, mulla niin leviää pää. Pointti on että ymmärrän että sua Katri pännii väsymys mut koettaako sun kroppa kertoo et sun pitäs vähän aikaa huilia? Onks sulla esim vkl jälkeen energisempi olo kuin viikolla?

  2. kata kirjoitti:

    Mulla on psykosomaattinen oireyhtymä! Multa on otettu kaikenmaailman arvoja ja tehty tutkimuksia mutta ihan oon kuulemma terve. Sitten löytyikin masennus.. ei oo nyt tarkotus sanoa, että sä oisit masentunut! <3 Mutta ootko kuullut sellaisesta että ihan vain stressi ja uupumus voi oireilla fyysisesti.. päänsärkyä, vastaoireita, väsymystä jne! 🙂 siihen auttaa oikeestaan vain aika ja lepo ja ehkä niiden asioiden käsittely mitä siellä taustalla voi olla. Kenties miettiä mitä voisi tehdä toisin? Tsemppiä! <3

  3. Jonna kirjoitti:

    Hep! Minähän olen myös ollut jo pitkään tosi väsynyt. Tai olin. En sano, että se sinulla on ruokavaliosta kiinni, mutta mulla hiilareiden vähentäminen teki mulla ihmeitä. Saa tosin käydä mitä tapahtuu kun palaan takaisin töihin… Voihan se olla, että väsymys palaa takaisin ja suossa ollaan jälleen.

  4. Sara kirjoitti:

    Moikka, kuulostaa tutulle. Itselläni myös ollut viimeiset vuodet tosi tiukkaa ja isoja ja raskaitakin asioita tapahtunut elämässä kunnes keväällä jäin lomalle ja olen lomaillut reilu pari kuukautta. Vieläkin on päiviä että ilman erityistä syytä olen vain niin väsynyt ettei voi kun nukkua. Uskon että sinullakin uudet ja isot muutokset ovat huomaamatta kasannut väsymystä, joka purkautuu kun antaa itselle luvan hengähtää hetken. Tsemppiä ja toivotaan että väsymys hellittää. Muista levätä ja olla itselle armollinen❤️

  5. Johanna kirjoitti:

    Itselläni loppuun palaminen oireili useilla eri tavoilla.

  6. Johanna kirjoitti:

    Vaikea muistaa enää tarkalleen. Mutta kun lopulta tunnusti itselleen, ettei näin voi enää jatkua valtasi kokonaisvaltainen väsymys. Ennen tätä oli toki ollut erilaisia kovia stressin oireita, hikoilua, rintakipua, vatsaoireita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *