Hae
Katri Gruner

Verikokeen tulokset tulivat, mutta selvisikö syy väsymykseen?

No niin, tänään sain kovasti odottamani verikokeitten tulokset. Kävin ottamassa Liikkujan paketin Synlabissa ja tuolta linkin takaa näet, mitä kaikkia erilaisia paketteja heillä on tarjolla. Minusta tuo liikkujan paketti oli aika monipuolinen, koska olin kiinnostunut tietää rauta-arvojen lisäksi myös esimerkiksi D-vitamiinin tason. Tämä postaus EI ole muuten yhteistyöpostaus.

Jos et ole vielä lukenut aiempaa postausta tähän aiheeseen liittyen, niin kannattaa lukea se TÄÄLTÄ.

Monen ihmisen rohkaisemana (tai innoittaman, tai ahdistelemana hah) menin sitten viimeinkin ottamaan verikokeen ja eniten minua tietysti kiinosti rauta arvot. Laitan tähän alle nyt pienen osan tuloksista, vaikka mitattuja arvoja oli tosi paljon. Tässä ehkä kuitenkin ne kiinnostavimmat.

  • Ferritiini 106.8 (µg/l)  | viitearvo 10-150
  • D-vitamiini-25-OH 110.0 (nmol/l) | viitearvo yli 75
  • CRP, herkkä 0.12 (mg/l) | viitearvo alle 5
  • Hemoglobiini 140 (g/l) | viitearvo 117-155

Jos viitearvoihin on luottaminen, niin joka ikinen arvoni oli viitearvoissa. Eli yksikään testattu arvo ei ollut poikkeava. Ainoa luku joka oli alarajoilla, oli magnesium. Jännä kun se on tällä hetkellä ainoa lisäravinne, jota syön.

Eli ainkaan tämän verikokeen perusteella mua ei vaivaa mikään, toki ymmärrän, että tässä vain joitakin arvoja. Moni teistä sanoikin, että kilpparit olisi hyvä mitata. Ne on mulla mitattu viimeksi marraskuussa ja olivat täysin normaalit. Mulla ei ole väsymyksen lisäksi mitään muuta kilpparin ongelmiin liittyviä oireita.

Yksi vaihtoehto (joka tällä hetkellä tuntuu ilmeisimmältä) on vain se, että mun kroppa haluaa ottaa rauhallisesti – eli se pakottaa mut pysähtymään. Sain IG:hen monia ajatuksia herättäviä viestejä, joista yhtä siteeraan nyt tähän lähettähän luvalla.

Katoin sun stoorit kun valittelit väsymystä. Kärsin ite koko kevään aivan utopistisesta väsymyksestä, saamattomuuden tunteesta ja oli yksinkertaisesti olo että en ole oma itseni. Kävin tsekkaamassa kaikki osa-alueet, siis ihan gynekologisia hommia myöten ja missään ei oo vikaa. Hyvä kun meet ite nyt tarkistaa et onko kaikki ok, mutta tulin siihen tulokseen ite että omalla kohdalla se johtuu varmasti siitä, että olen vain ”imetty tyhjiin” töistä. Mietin siis vaan kun sä joudut varmasti kans antamaan koko ajan tosi paljon itsestäsi (sun uusi yritys, vaikuttaminen + sulla vielä perhe) että sä voit ihan yksinkeraisesti olla vaan siitäkin tosi poikki. Vaikka kaikesta mitä tekee tykkäänkin paljon, on liika vaan liikaa ja itellä kärsii luovuus, ideat ja aikaansaaminen. Ollaan just lomalla ulkomailla, ja nyt vasta yli viikon jälkeen mulla alkaa olemaan olo että hei haloo, oot lomalla eikä tarvi suorittaa.

Yrittämisen ongelma ainakin mulla on se, että koska rakastan ihan valtavasti tätä mitä teen, niin mun on vaikeaa erottaa työtä ja vapaa-aikaa. Useinhan työn tekeminen ei edes tunnut siltä! Joskus aikoinaan kun olin hätäkeskuksessa töissä muistan, kuinka odotin joka hiton lomaa suunnilleen minuutteja laskien! Nykyään lomaa ei samalla tavalla osaa kaivata, ”kun saa tehdä sitä mitä rakastaa”. En tietenkään poissulje vaihtoehtoa, että mulla vaikka olisikin jotain kropan ongelmaa, mutta olen myös miettinyt, että enkö vain osaa myöntää itselleni, ettei mua vaivaa mikään??

Sanoin eilen yhdelle kaverille, että kai mä vain haen tälle väsymykselle selitystä noista verikokeista, koska vain silloin syy olisi ns oikea ja konkreettinen. Muutama teistä laittoi myös IG:ssä viestiä, että ikä tekee tehtävänsä, eikä elämästä palaudu samalla tavalla. Tämäkin on hieman kivuliasta luettavaa, vaikka totta se tietysti onkin.

Mulla on ollut tässä koko kevään yksi isompi stressinaihe elämässä ja tämä on ollut sysäys sen poistamiseen. Isot muutokset tuntuu tosi ahdistavilta, mutta samalla tosi vapauttavalta. Mulle on ollut vaikeaa työskennellä osittain mun omia arvoja vastaan, joka on myös lisännyt varmasti väsymystä. Olen luonteeltani miellyttäjä, jolloin se terve itsekkyys helposti unohtu kun miettii, että eihän kukaan vain loukkaannu.

Onko siellä muita, jotka eivät löytäneet väsymykselle mitään konkreettista selittävää tekijää verikokeista tai muista tutkimuksista?

Someton juhannus teki hyvää!

Tulipa pidettyä pieni blogipaasto ja sen myötä myös lähes someton juhannus!

Olimme vuokranneet pitkäksi viikonlopuksi Sastamalasta mökin, jossa olimme perheen ja ystävien kera. Pakko sanoa, että näin onnistunutta juhannusta ei meillä hetkeen ole ollutkaan! Saunoimme, uimme, grillasimme, söimme, pelailimme ja paransimme maailmaa. Nautin suunnattomasti maalaiselämästä ja ihanasta kiireettömästä tunnelmasta! Olisin voinut viettää vuokramökillä vielä helposti viikon. Lapset ja aikuiset nauttivat täysin rinnoin.

Huomasin, miten ihanaa oli myös olla ilman puhelinta. Suurimman osan ajasta puhelimeni oli ties missä, jonka takia ei tullut juuri kuvattua matskua IG storyynkään. Tuntui, ettei niitä hienoja hetkiä halunnut pilata olemalla puhelin kourassa. Ja harvoinpa sitä on silloin ”IG ready” kun sattuu se hauska kömmähdys tai joku kertoo hyvän vitsin. Katselin kyllä nukkumaan mennessä hieman muiden storyjä ja oli siellä ihanan näköistä meininkiä muillakin!
Minusta kuitekin tuntui todella vapauttavalta vain olla. En miettinyt yhtään häviääkö seuraajia jos en someta tai bloggaa.

Olen voinut hieman huonosti juhannuksen jälkeen, vaikka join enää muutamia annoksia alkoholia lauantaina (sunnuntaina en ollenkaan). Joten en tätä oikein krapulankaan piikkiin voi laittaa. Varasin pitkällisen vatvomisen jälkeen ajan Synlabiin huomiselle, koska haluan sulkea pois muutamia juttuja verikokeilla. Olen ollut jo niin pitkään uupunut ja ruokahaluni on tosi huono. Voihan se olla, että olen vain kokonaisvaltaisesti loman tarpeessa, mutta ainakin ne kokeet on sitten otettu mistä niin moni mulle on hyväntahtoisesti jäkättänyt viime aikoina (Thanks ihana assarini Iina 😉 )

Ei ole oikein kiva, jos kesällä olo on jatkuvasti nuutunut ja väsynyt. Haluaisin olla etenkin aamulla pirteä ja nauttia ihanista aamulenkeistä ja rauhallisista aamukahveista. Välillä tulee sitten niitä energiapuuskia, jolloin on fiilis, että hei – olen taas oma itseni ja jaksan! Harmi vaan, ettei ne aina kestä kovin kauaa.. Siksi on nyt oikeasti hyvä sulkea pois ainakin alhaiset rautavarastot. Jotkut laittoivat viestiä, että olisiko burn out tuloillaan, mutta suoraan sanottuna se ei tunnu loogiselta selitykseltä.

Juhannuskoiramme Minni on täydellinen kumppani juhlaan kuin juhlaan.

Toivottavasti teillä oli ihana juhannus ja saitte levättyä. Itse teen vielä pari viikkoa hommia ja pidän viikon loman jälleen. Paljon olisi ideoita ja ajatuksia päässä ja toivottavasti pääsen kehittelemään Match by K:lle joukon uusia tuotteita ja valmennuksia, kun olo tästä vähän kohenee.

Joko muuten olet lukenut kirjoittamani Deittailun Käsikirjan?