Hae
Katri Gruner

Kiinteytyminen kiinnostaa… Ainakin ajatuksen tasolla!

Kuten moni teistä tietää, niin olen kerran käynyt läpi fitnessdieetin, mutta tästä elämäni virstanpylväästä on jo 7-vuotta. Throwback niihin aikoihin, kun olin elämäni kunnossa…
Huh, kylläpä aika rientää. Näin jälkeenpäin ajateltuna voin sanoa, etten ole sen koommin pystynyt yhtä tiukkaan itsekurilliseen suoritukseen kuin silloin, vaikka sitäkin dieettiä ”varjostivat” annokset, joissa oli kaksi kanasuikaletta (eli aivan järjettömän pienet annoskoot!) sekä se, että heräilin joskus keskellä yötä ottamaan haukun piilottamastani proteiinipatukasta. Kuulostaako terveeltä? No ei.

Jos on kerran onnistunut jossain, niin kai teoriassa siinä pitäisi onnistua uudestaan?

Epäilen kyllä tämän väitteen todenperäisyyttä. Vaikka olen kerran onnistunut saamaan itseni melko hyvään kuntoon (sanon melko, koska kuntoni ei ollut lähelläkään nykyajan fitness-kisakuntoja), niin mietin voisinko tässä elämäntilanteessa edes onnistua siinä uudelleen? Voisinko jostain aivoni sopukasta kaivaa vielä sen tekemisen meiningin uudelleen? Toisaalta, minulla saattaisi olla nykyään jopa paremmat edellytykset, kun elämässäni on muutakin kuin minä itse, eli en voi keskittyä joka sekunti vain omiin välipaloihini.

Katsottuani minusta tällä reissulla otettuja kuvia voin myöntää, ettenkö miettisi, että ei helvetti. Vastahan pääsin sanomaan blogissa, ettei oma ulkomuotoni enää niin paljon minua kiinnosta??? No, ilmeisesti tuo väite on kumottu nopeasti. En ole koskaan ollut lihaksikas, saati kireä, mutta näissä kuvissa minua ällöttä kalpean ihoni lisäksi nimen omaan se, ettei kropassani ole mitään muotoa! En ole koskaan halunnut olla laiha tai rasvaton, mutta ottaen huomioon sen, että treenaan aktiivisesti toivoisin sen myös näkyvän jossain! Ehkä se on just se asia joka eniten riipii. Se, ettei liikunnallinen elämä näy minusta päälle päin.

 

Syytä ei tarvitse hakea kaukaa. Jos tietää jotain ravitsemuksesta ja liikunnasta, niin ymmärtää, että liikunnalla on vain pieni rooli kehon muokkauksessa. Ruokavalio on ratkaisevassa asemassa ja tiedän, että ainkaan kohdallani mikään ei tule ilmaiseksi ja pienillä muutoksilla. Se jätänkö päivässä yhden suklaapalan syömättä on ihan se ja sama.
Haluan korostaa, etten missään nimessä havittele laihuutta, vaan muodokkuutta! Laiha voi olla, vaikka olisi isokin rasvaprosentti. Itselläni säännöllisen ja muuttumattoman ruokavalion noudattaminen on kaikista haastavinta. Vain kisadieetillä ollessani onnistuin syömään useita kuukausia päivä päivältä säännöllisesti ja olin träkissä siitä, mitä suuhuni lapoin. Miten hemmetissä se tuntuu nykyään niin haastavalta…?

kesäkin on tulossa… ja heti sen jälkeen syksy!

Mietin usein, miksi en vain tästä näin voisi alkaa pienelle dieetille, kun tiedän sen tulosten vaikuttavan niin paljon fiilikseeni? Tiedän miltä tuntuu olla hyvässä kunnossa ja vaikka en halua enää kiduttaa itseäni, niin tiedän sen olevan mahdollista ilman kitukuureja! Eihän se vaadi kuin n.6-10 viikkoa siivottua ruokavaliota. Tiedän, että siellä on n.1000 muutakin, jotka varmasti miettivät, mistä löytää motivaatiota ryhtiliikkeeseen. Epäilen, että heti nälänhädän ratkaisemisen jälkeen sitä asiaa on pähkäilty eniten maapallolla.

En tee MINKÄÄNLAISIA julkisia lupauksia tällä kertaa. En kiristä, en kevennä, enkä edes pudota muutamaa kiloa vain itseni tähden. Jos jotain olen oppinut, niin se on se, että on hienompaa onnistua kaikessa hiljaisuudessa, kuin sössiä kaikessa julkisuudessa 😀 .

Oletteko te onnistuneet pudottamaan haluamanne määrän painoa ja mistä saitte eniten motivaatiota? Koitteko jonkun ns. romahduspisteen, kun sai vaan riittää??

2 kommenttia

  1. Heidi kirjoitti:

    Mä olen tässä mukana, en myöskään kuuluta kaikille vaan omassa rauhassa teen parempia valintoja😉 mitat tällä hetkellä 170cm/65kg ja tavoitteena olisi neljän kilon pudotus ja pysyminen 61kg, huomenna aloitan työt uudessa toimipaikassa jatkaen silti myös edellisissä, joten ajankäyttö tulee muuttumaan täysin kun luvassa on päivässä neljä tuntia työmatkoja, bussissa on hyvä syödä terveellisiä eväitä ja käyttää ajatusta ruokien ja välipalojen miettimiseen😊

    • grunerkatri kirjoitti:

      Kuulostaa hyvälle! Tsemppiä uuteen työhön ja kannattaa tosiaan hyödyntää bussimatkat, silloinhan voi tehdä vaikka mitä hyödyllistä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *