Hae
Katri Gruner

Ajatuksia kesäkunnon tavoittelusta

Katsoin noin viikko sitten uutisia, jossa oli juttua kuntoilusta. Toimittaja kertoi alkuvuoden kuntoilubuumin jo laantuneen, josta kertoo myös kuntosalien kävijämäärien tasaantuminen. Eli salille mahtuu treenaamaan taas! Itse olen paraskin sanoja, koska mö käyn nykyään tosi harvoin salilla. Tämä johtuu lähinnä siitä, että muuta liikuntaa tulee sen verran, että salitreenille ei vain ole niinsanotusti tarvetta. Tai no, kai sitä nyt edes kerran viikossa voisi käydä rautaa rankaisemassa…

Mä olen oikeasti kokeillut elämässäni varmasti jokaista vähänkin tehokkaaksi todettua dieettiä: VHH, ketoosi, pätkäpaasto, lentoemäntädieetti, sokeriton, viljaton, maidoton….. YOU NAME IT! Ongelmani on yleensä se perinteinen selkärangan puute, eli en ole motivoitunut riittävän pitkäjänteisesti jatkamaan hankalalta tuntuvaa ruokavaliota. En ole itseasiassa koskaan ollut kovin innokas laihduttaja, mutta siihen vaikuttaa osin tietysti se, että olen viimeisen 10 vuotta ollut aika lailla samassa painossa. Toki minäkin (kuten aika moni muukin) unelmoin siitä jostain tietyn tyyppisestä vartalosta.

Trikoot TÄÄLTÄ / ALEKOODI: KATRIG15 (-15% normaalihintaisista tuotteista), Mulla koko S, olen 168cm pitkä.

Viime viikkoina kesäkuntoprojektit ovat lävähdelleet silmille vähän kuin varkain, koska kuulun ilmeisesti somessa mainostajien kohderyhmään! Myös ihan ymmärrettävästi moni seuraamani liikunta-alan ammattilainen mainostaa omia verkkovalmennuksiaan, koska toden totta, kesäkuntoon halajaville alkaa olemaan viimeiset hetken tehdä asialle jotain. Toki itsekin olen miettinyt, ettei parin kilon pudotus pahaakaan tekisi. Tosin tätä huomaan kyllä miettiväni, oli kevät tai syksy…
Etenkin nyt kun olen kärsinyt pari viikkoa turvotuksesta tuo se väistämättä mieleen ajatuksen kesästä ja pienistä vaatteista. Itse haluaisin antaa välillä vatsankin vilkkua, mutta en tämänhetkisen vatsan!

Mun mietteet kesäkunnosta ja sen havittelusta ovat siis vähän ristiriitaiset. Huomaan miettiväni, miten kiva olisi olla tänä kesänä oikein elämänsä kunnossa! Toisaalta tiedän, että se ei tapahdu todellakaan ”siinä sivussa”. Ainakin omalla kohdallani esimerkiksi n.5kg:n pudottaminen vaatii ihan oikeasti hikeä, kyyneleitä ja todella tiukkaa ruokavaliota! En tiedä onko syynä ikä vai mikä, vai onko kroppani vain niin jumahtanut tähän tämänhetkiseen painoon, ettei se hevillä päästä irti rasvasta!

Minusta on aina tärkeää ajatella uhraus-hyötysuhdetta, ennen kuin ostaa valmennuksen tai laatii itselleen tarkat kiristymissuunnitelmat: Olenko valmis näkemään tämän vaivan, odottamaan ainakin se 2-3 viikkoa että tulokset alkavat näkyä ja olenko valmis olemaan melko ehdotonkin elintapojeni suhteen? Jos tunnet itsesi ja tiedät, että viikon jälkeen homma alkaa lipsua ja tyhjennät Citymarketin kylmäaltaan Ben&Jerry’s purkeista joita syöt pettymykseen, niin itseään on silloin turha kiusata. Usein me tiedämme sisäisesti onko meillä motivaatiota vai ei. Ainakin itse tunnen jo näin 35-vuotiaana itseni aika hyvin.

En halua kuitenkaan lannistaa ketään tai kuulostaa siltä, ettei painonpudotus ikinä kannata! Jos on valmis tekemään kunnon sotasuunnitelman ja uhraamaan elämästään muutamat bileet, mahdolliset lauantaikarkit ja raivaamaan kalenterista tilaa liikunnalle, niin silloin on iso mahdollisuus saada homma kunnialla maaliin! Myös maltillinen tavoite auttaa tässä. Painonhallintaa voi oikein hyvin jatkaa vielä kesälläkin ja miksipä ei jatkaisi? Lopulta voi nimittäin huomata olevansa ympäri vuoden ihan ok kunnossa, josta voi sitten halutessaan pudottaa muutaman kilon. Jos niin pitkälle intoa riittää.
Markkinoilla on myös useita hyvin koostettuja ja oikeasti järkeviä nettivalmennuksia. Kannattaa tutustua esimerkiksi Piia Pajusen ja Katarina Tunturin valmennuksiin.

Kuinka moni teistä on löytänyt itsensä ajattelemasta mahdollista kesäkunto-projektia? Onko sellaiselle edes tarvetta, vai oletteko itseänne miellyttävässä kunnossa ympäri vuoden??

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *