Hae
Katri Gruner

Miksi nuorta ei kiinnosta koulu tai työ? Kerro meille mielipiteesi!

Kaverini, joka on sosionimiopiskelija otti minuun yhteyttä ja kysyi, voisinko auttaa häntä saamaan eräälle tärkeälle asialle ja hankkeelle näkyvyyttä blogissani? Aihe on nuorten syrjäytyminen. Olin heti messissä, koska minusta meillä vaikuttajilla on ihan tuhannen taalan paikka jakaa myös sellaista _oikeasti_ tärkeää infoa niiden ”Mun top3 ripsarit” -postausten rinnalle. Kaikesta ei tarvitse olla kiinnostunut, eikä blogin tarvitse olla mikään maailmanparantamisportaali, mutta ainakin itse puhun mielelläni minulle tärkeistä yhteiskunnallisista ongelmista.

Kuva: Unsplash

Eduskuntavaalit on tulossa ja minusta yksi todella tärkeä ryhmä on lapset ja nuoret, koska he ovat aivan meidän aikuisten armoilla. Katselen toisinaan juna-asemilla ja ostareilla hengaavia nuoria ja mietin onko heillä asiat ihan kunnossa…? Etenkin tietysti silloin, jos nuoret ovat keskellä päivää päihtyneenä.
Suomessa on arvion mukaan 40 000-100 000 syrjäytynyttä nuorta. Syrjäytymiseen voi vaikuttaa moni tekijä, mutta suurimmat tekijät ovat kotiolot (esimerkiksi vanhempien matala koulutustaso tai toimeentulotuella eläminen), vaille koulutusta jääminen, velkaantuminen ja mielenterveysongelmat. Pelkkä peruskoulu koulutuksena on jo yksi merkittävä riski syrjäytymiselle.
Tärkeintä on kuitenkin muistaa, ettei syrjäytyminen ole koskaan oma valinta. Kukaan ei toivo tulevansa unohdetuksi väliinputoajaksi, josta kukaan ei ole kiinnostunut.

Kaverini on mukana CoSIE-hankkeessa, jossa etsitään julkisen sektorin kehittämistyöhön uusia ideoita ja muotoillaan asiakaslähtöisiä palveluja (eli Suomeksi= Palveluita, jotka kiinnostavat ja houkuttelevat nuoria). Hankkeen tavoitteena on saada sellaisten ihmisten ääni kuuluviin, jotka palveluita voisivat mahdollisesti tarvita. Hankkeessa keskitytään erityisesti siihen, miksi nuori ihminen tippuu esimerkiksi koulutus- tai työputkesta pois. Mikä vaikuttaa siihen, ettei koulunkäynti motivoi, eikä koulutusta pysty ajattelemaan tulevaisuuteen panostamisena?

Kuva: Unsplash

Nykyään tarjolla on enää heikosti töitä täysin kouluttamattomille henkilöille. Työtilanne huononee siis entisestään ja nuori, joka on kouluja käymätön jää helposti ilman töitä ja tätä myöten myös ilman työkokemusta. Tilanne ajaa helposti taloudellisiin vaikeuksiin, päihteiden käyttöön ja mielenterveysongelmiin.

Lupasin kysyä teiltä lukijoilta kommentteja ja kokemuksia siitä, mikä teidän mielestänne on vaikuttanut eniten siihen, että olette itse olleet tai joku tuntemanne nuori on vaarassa syrjäytyä? Eli pudota ns .yhteiskunnan kelkasta ulkopuolelle.

Haluaisin kuulla etenkin näihin kohtiin ajatuksia

  • Mikä estää hakeutumasta kouluun/töihin? Miksi nuorta ei kiinnosta koulu eikä työ?
  • Miten olemassa olevia palveluja pitäisi kehittää, että ne vastaavat paremmin tarpeeseen? Tai miksi nykyiset palvelut eivät toimi, mikä vika niissä on (esim. työllisyyspalvelut, nuorisotyö, työpajat yms.)?
  • Mikä olisi tärkeintä nuoren kannustamisessa kouluun tai työelämään?

Minä ja CoSIE -hankkeen parissa puurtavat opiskelijat olisivat todella kiitollisia, jos sinulla olisi aikaa vastata muutamalla sanalla ajatuksiasi.♡

4 kommenttia

  1. Heta kirjoitti:

    Tiedän nuoria, joita ei kiinnosta työt, koska saavat tukia yhtä paljon ilman, että tekisivät töitä eli toisin sanoen ei kannata tehdä töitä. Tästä voisi päätellä, että Suomen sosiaaliturva on pielessä, että mahdollistaa tämänlaisen käytännön. Työllisyyspalveluista voisi sanoa, että on liikaa ns. työharjoittelupaikkoja eli kuka haluaa lähteä tekemään ilmaiseksi töitä. Tässäpä muutamia ajatuksia ei läheskään kaikkeen, mutta jotain.

  2. kata kirjoitti:

    Heikosti saatavilla olevat mielenterveyspalvelut. Oma kokemus on, että terapiapaikkoja ei jaeta kaikille jotka todella sen tarvitsisivat. Ja ennen kuin ollaan edes siinä vaiheessa, että terapiaa voisi saada, täytyy käydä hirmuista paperisotaa ja hoidella asioita. Se on vaikeaa ellei mahdotonta vakavasti masentuneelle tai ahdistuneelle henkilölle, kun ei vain ole voimia.

    En oikein tiedä onko sellaisia nuoria, joita ei vain yksinkertaisesti kiinnosta opiskelu tai työnteko. Voi toki olla. Mutta usein se on sitä, että kiinnostusta ja halua kyllä olisi mutta ei vain saa tarpeeksi tukea niihin mielenterveysongelmiin. Kouluihin tarvittaisiin enemmän kuraattoreja ja psykologeja. Useilla paikkakunnilla niistä on järjetön pula ja aikoja ei vain ole kaikille tai sitten niitä joutuu odottamaan todella pitkään.

    Tässä jotain ajatuksia mitä tuli mieleen. 🙂

  3. Milou kirjoitti:

    Luulen, että nyky-yhteiskunta on aika kilpailuhenkinen ja menestyjätarinoita tulvii ovista ja ikkunoista, mikä saa helposti tuntemaan huonommuutta. Jos ei koe olevansa erityisen hyvä missään, ei tiedä omia vahvuuksiaan, eikä löydä sitä ”omaa juttua”, niin helposti sitä jää vain jumittamaan paikoilleen, kun ei tiedä, mihin suuntaan lähtisi. Vähäinen usko omiin kykyihin ja elämässä pärjäämiseen on myös iso tekijä.
    Se voi olla myös ns. kotoa opittua tai sitten on ollut jotain muuta taustalla, kuten koulukiusaamista, tai tosiaan esim. mielenterveyshäiriöitä, ADHD jne. Ja usein, jos on ollut kiusaamista tai ADHD, niin tulee helposti myös esim. masennusta, ongelmia päihteiden kanssa jne. ja ongelmat kasautuvat, jos ei saa/osaa hakea apua.

    Uskon, että jokainen haluaisi olla terve, pystyvä ja tehdä itselle merkityksellistä työtä, oli se sitten mitä hyvänsä.

  4. Maija kirjoitti:

    Moikka!
    Työskentelen nuorten parissa koulumaailmassa psykiatrisena sairaanhoitajana. Ennaltaehkäisevät mielenterveys ja päihdepalvelut ovat todella tärkeitä! Niiden helppo saatavuus, arkeen jakautuminen ja riittävä resurssointi takaavat sen että tarvitsevat saavat avun ajoissa eikä liian myöhään. Monia asioita tällä saralla voidaan ennaltaehkäistä, estää tai niiden vaikutukset voidaan saada pienemmiksi varhaisella puuttumisella ja tuen tarjoamisella. Oikeanlainen psyykkinen tuki ja hoito niitä tarvitseville , riittävä vanhemmuuden tuki ja apua jotta vanhemmat jaksavat kannustaa ja tukea omaa nuorta, hakea hänelle tarvittaessa apua ja jaksaa itse.
    Lastensuojeluun tarvitaan niin ikään riittäviä resursseja jotta sieltä on mahdollista saada tukea kotiin esim vanhemmuuteen tai rajattoman nuoren tukemiseen .
    Joskus asenteet istuvat syvässä ja periytyvät , jolloin uuden ajatuksellisen kulttuurin lisääminen ja tieto, miten yhteiskunnan jäsen toimii, miten tarvittaessa saa apua ja mikä on jokaisen oma vastuu tässä maailmassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *